Velkajarrulaki voi heikentää Suomen kilpailuasemaa ja pitkittää talouden laskusuhdanteita.
Orpon hallitus haluaa voimaan velkajarrulain, joka sitoisi tulevien hallitusten talouspolitiikan vuosikymmeneksi. Velkajarrulaissa säädetään, että velkasuhde saa olla enintään 40 %. Tällä hetkellä Suomen julkisen velan määrä on lähes 90 % bruttokansantuotteesta. Orpon hallituksen esittämässä Velkajarrulaissa säädetään, että mikäli velkasuhde ylittää 40 %, niin vallassa olevan hallituksen on talouspolitiikan keinoin sopeutettava vuosittain yhdellä prosentilla.
Sopeuttaminen on käytännössä leikkauksia tai veronkorotuksia. Uuden talousajattelukeskuksen (UTAK) laskelmien mukaan tämä voisi tarkoittaa 10 miljardin euron sopeutuksia tuleville hallituksille. Onko tämä järkevää talouspolitikkaa? Onko meillä riittävästi tietoa tehdä päätöksiä jopa 50 vuoden päähän?
Velkajarrulain ongelmat
Nykyisin Suomea sitoo Euroopan Unionin (EU) taloussäännöt, jotka koskevat kaikkia EU-maita. EU:n talousäännöt eivät ole yhtä kireät kuin velkajarrulaissa esitetyt vaatimukset. EU-sääntöjen mukaan
- velkasuhteen ollessa 40–60 % sopeutustoimia ei tarvita
- velkasuhteen ollessa 60–90 % sopeutustarve on 0,5 %
- velkasuhteen ollessa yli 90 % sopeutustarve on 1 %
Muilla EU-mailla ei ole aikomusta laatia EU-sääntöjä kireämpää velkajarrulakia. Tämä tarkoittaa Suomelle kilpailuaseman heikkenemistä.
Miksi Suomen velkasuhteen pitäisi olla 40 %?
Valtiovarainministeriön virkamiehen mukaan Suomen tavoite 40 % velkasuhteeseen perustuu muiden pohjoismaiden velkatasoon, joka on noin 30 % bruttokansantuotteesta. Vertailukohde on ongelmallinen, sillä muilla pohjoismailla on oma valuutta ja oma rahapolitiikka toisin kuin Suomella euromaana.
Esimerkiksi 2020-luvulla Ruotsin ja Norjan kruunujen arvo suhteessa euroon on selkeästi heikentynyt luoden kilpailuetua Ruotsille ja Norjalle. On hyvä huomata, että euromaista esimerkiksi Ranskan, Espanjan ja Belgian velkasuhde on yli 100 %.
Onko velkajarrulaissa muita ongelmia?
Velkajarrulain keskeinen ongelma on, että velkajarrulain vaatimat toimenpiteet aktivoituvat laskusuhdanteessa. Nousukautena talouskasvu hoitaa velkaa niin, ettei velan suhteellinen osuus kasva, kun taas laskusuhdanteessa velkaosuus kasvaa ja velkajarrulaki edellyttää menojen leikkaamista. Velkajarrulain edellyttämä talouspolitiikka on myötä syklistä, millä on vaikutusta laskusuhdanteen kestoon. Eli velkajarru ei tasaa suhdannevaihtelua vaan on päinvastoin voimistamassa suhdannevaihtelua.
Leikkausten vaikutukset ovat tänäänkin Suomessa nähtävissä taantuman pitkittymisenä. EU tilastojen mukaan kuluvan vuoden toisella vuosineljänneksellä Suomen BKT pieneni – 0.4 %. Tämä on huonoin tulos kaikkien EU-maiden keskuudessa. Vastaavana ajankohtana Ruotsin BKT kasvoi 0,5 % ja Tanskan 1,5 %.
Tarja Vainiola,
Malmin sosialidemokraattien johtokunnan jäsen